Kestävä kehitys alakoulussa

Jatkuvan projektimme tehokkuus on syytä tarkistaa määräaikojen välein. Kerran lukukaudessa järjestetään kysely oppilaille jossa kysytään ekologisuuteen ja kestävään kehitykseen liittyviä kysymyksiä. Lisäksi jatkuvan kierrätys- sekä kestävää kehitystä tukevan käyttäytymisen tulokset ovat arvioitavissa opettajien toimesta. Opettajat valvovat kierrätysastioiden oikeaoppista käyttöä sekä energian säästöä, valojen ja koneiden sulkemista käytön jälkeen ym. Opettajat voivat ohjaistaa oppilaita tarvittaessa. Luokkassa pidetään juttutuokioita, jossa oppilaat jakavat kokemuksiaan ja ideoitaan asiaan liittyen. Erityisesti keskustellaan projektin vaikutuksista arkielämään koulun ulkopuolella. Pystyvätkö oppilaat motivoimaan myös muita perheenjäseniä toimimaan ympäristöystävällisesti? Tätä voidaan tutkia myös kotiväelle suunnatuilla kyselyillä.

Oppimisympäristö – käsitteeseen voidaan liittää monia eri asioita. Oppimisympäristön käsite ja merkitys on hämärtynyt.  Oppimisympäristöiksi voitaisiin lukea kaikki ne tilat, joissa on ihmisiä ja materiaalia ja joissa voi oppia.  (Uusikylä ja Atjonen, 2000, 132 – 133.) Meidä projektimme oppimisympäristö on sidottu koulun lisäksi myös kotiin ja oikeastaan kaikkialle lapsen elämään, sillä ekologiset arvot on tarkoitus upottaa pysyvästi lapsen tajuntaan.

Oppimisympäristö koostuu fyysisestä ja sosiaalisesta ympäristöstä. Koulun rakennukset ja tilat muodostavat fyysisen- ja oppilaat ja työntekijät muodostavat sosiaalisen ympäristön. (Erätuuli ja Puurula, 1990, 18). Keskeisimpinä tekijöinä fyysisessä oppiympäristössä toimivat erilaiset oppimateriaalit: oppikirjat, tietokirjat, hakuteokset, tietokoneet,  sekä työvihkot. Olennaista on oppimateriaalien jako loogisesti ja psykologisesti siten että asiasisältö etenee järkevästi, vastaten oppilaan psykologista kykyä. Oppiminen edellyttää virittäytyneisyyttä sekä kiinnostusta opittavaa kohtaan, oppimateriaaleilta vaaditaan aktivoivaa ja motivoivaa luonnetta. (Uusikylä ja Atjonen, 2000, 142).Koulun henkilökunta, opettajat sekä oppilaat muodostavat koulun sosiaalisen ympäristön. Käytännössä sosiaalinen ympäristö sisältää sekä oppilaiden että opettajan ja oppilaiden välisen vuorovaikutuksen. Oppilaiden kannalta tärkeän osan sosiaalisesta ympäristöstä muodostavat toiset oppilaat, eli vertaiset. Vertaisrymissä toimiessaan oppilaat oppivat reflektoimaan toimintaansa ja ajatuksiaan. (Hakkola ja Virsu, 2000). Vertaisryhmissä tapahtuva toiminta kehittää kognitiota erilaisten prosessien kautta. Erimielisyydet, konfliktit ja yhteistyö antavat lapsille valmiuksia kehittää sosiaalisia taitoja ja tietoja( Piaget ja Vygotsky) (Pietarinen, 1999, 57).